maanantai 2. lokakuuta 2017

Kiitos kaudesta 2017


Kiitos valmentajalleni, joka tiedollaan, taidollaan, huumorillaan ja kärsivällisyydellään on saanut mut kehittymään, oppimaan ja luottamaan. Kiitos uhrauksista ja panoksesta, jonka olet antanut mun tälle kesälle, kaudelle, ja uralle yleensäkin. Kun valmentajakin tekee täysillä, ei itelläkään ole vaihtoehtoja. "Ei me tätä kumpikaan oltaisi yksin pystytty tekemään."


Kiitos äidilleni, henkiselle valmentajalleni, pettämättömälle rohkaisijalleni, ihmiselle, joka tekee kaikesta hauskaa ja muistuttaa nauttimaan urheilusta täysin rinnoin. Sinulle, joka tunnet mut kaikkein parhaiten ja osaat olla juuri oikealla tavalla tukena missä tahansa tilanteessa. Ilman sua tämä kaikki olisi mahdotonta.

Ja kiitos isälleni, joka jaksaa aina uskoa muhun, oli tilanne mikä hyvänsä. Sulle, joka et anna koskaan luovuttaa, rohkaiset, tsemppaat ja saat mut sisuuntumaan aina uudestaan. Ja just sun huumori ja sarkasmi on sitä, mitä olisin kaivannut SM-kisoissa ennen aitajuoksuani, mutta jota pääsin todistamaan mm. ennen ensimmäisen tonnivitoseni starttia. Sä olet syy, miksi tämä kaikki alkoi. 

Kiitos Juusolle. Kiitos kun oot kuunnellut mun masentunutta itsesääliä, ylimielistä uhoamista, nöyrää tyytyväisyyttä ja samalla iäistä tyytymättömyyttä, itkua ja naurua. Oot aina ollut siinä, auttamassa minkä voit ja yhtenä tiimistä, joka tekee tästä kaikesta niin huikeeta. Ollaan oltu toinen toisemme tukena, inspiraationa ja motivaationa, nautittu toistemme onnistumisista kuin omistamme ja yhdessä saavutettu tavoitteemme.

Reetta, kiitos. Jokaisena kesän sykähdyttävimpänä hetkenä, ikimuistoisimpana päivänä ja raskaimpana kisaviikonloppuna sä olet ollut siinä. Sen lisäksi, että oot mun paras kaveri, oot mun esikuva ja innoittaja. Se on aina ollut mä ja sä vastaan muut, ja yhdessä ollaan saavutettu paljon. Sun olkapäätä vasten oon itkenyt surut ja onnenkyyneleet, onnistumiset ja epäonnistumiset. Intohimoinen kannustaja, joka elää täysillä mukana toisen suorituksessa on korvaamaton. "You do it, I do it. Right?"



Kiitos hierojalleni Linnea Ylitalolle, joka on ollut tukevana olkapäänä ja sitäkin tukevampana kyynärpäänä matkalla tavoitteisiin. Kiitos myös hieroja Kauko Koponen, joka oli aina auttamassa tilanteesta huolimatta! Kiitos hänen, on lukot saatu avattua ja monelta vammalta vältytty.

Kiitos Mikon Mimmeille ja Tuomakselle, ANMJ-leiriryhmille ja koutseille.

Kiitos Kuortaneen urheilulukio ja Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemia.

Kiitos Seinäjoen Seudun Urheilijat.

Kiitos Lakea, Polar, Icaniwill, Kärkihiili ja Karhu.

Kiitos Ruotsi-otteluporukalle, jonka kanssa vietin kesäni parhaimman viikonlopun.

Kiitos kovasta kannustuksesta niin kotikentän Kalevan kisoissa kuin muinakin tärkeinä hetkinä. Erityismaininnat mahtavasta kannustuksesta Sofia Pölkylle ja Erkki Toivoselle, onneksi olkoon.




Kiitos Minä.

4 kommenttia:

  1. Heippa! Eikös sulla ole Polarin M200 sykemittari? Mitä oot tykännyt? Oon miettinyt jos vaihtaisi M400 mallista siihen. Mut kävin paikallises intterissä ja myyjä kertoi että toi kakssatanen on kuulemma aktiiviliikkujalle "huono" kun syke ei näy niin tarkasti verrattuna M430 malliin (M400 vastaava, mutta mittaa ranteesta) eli oisko sulla antaa siitä kellosta risuja tai ruusuja? :) Kuitenkin jos sulla on se käytössä (joka treenissä?) ja liikut paljon niin kyl se sitten mulla menisi jos oot kans todennut että se on hyvä. :D kiitos superisti jos jaksat vastailla<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! On joo tuo M200, ja oon kyllä tykännyt. Mulla ei muista mittareista ole kunnolla kokemusta, joten en pysty vertaamaan mihinkään. Oman kokemuksen mukaan sykkeen mittaus on tarpeeksi tarkka, ja oon pärjännyt tällä hyvin jokaisessa treenissä. Syke näkyy näytöllä tosin vähän viivellä, mutta se on itseasiassa hyvä asia kovemmissa vedoissa, kun ei ehdi kesken kaiken tarkkailla sykkeitä (eli loppuvedon sykkeet näkyvät vasta pysähtymisen jälkeen). Ainoa miinus on se, että kelloa pitää ladata tosi usein. Tarkka se siis on ja ehdottoman ihana kun ei tarvitse käyttää sykevyötä! :-)

      Poista
  2. HuhHuh, tätä lukiessa meni kylmät väreet pitkin selkää! Jos saavat piikkarisi kovaa kyytiä, niin saa myös kynäsi;) Tätä lukiessa oli helppo käydä muistoina kesän tapahtumat läpi!
    Vaikea kevät ja alkukesä, mutta lopulta ne "palkkapäivätkin" sieltä tulivat ja ehkä jopa parempina kuin keskikesällä ennakoitiin! Ja mikä parasta, matka jatkuu!
    Kristallipallo on vielä hiukan sumea, sieltä ei näy vielä tarkkaan kaikki tulevaisuuden tapahtumat, mutta kohti huikeita seikkailuja matka varmasti käy!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin siis sanoa, että kirjoitus oli onnistunut ja tavoite saavutettu ;-) Matka jatkuu ja ylöspäin!

      Poista