Moikka pitkästä aikaa!
Joulun kiire ja stressi alkaa olla takana päin, aivan kuin ikävä kyllä joulukin. Toivottavasti teillä on ollut mukavaa aikaa perheenne ja ystävienne kanssa, ja olette syöneet mahanne ähkytäyteen! Mä oon ainakin ehtinyt hyvin rentoutua ja rauhottua joulun viettoon perheen ja ystävien kanssa, ja mulle se onkin se joulun pääasia. Koko ajan vanhetessa ja kasvaessa joulun merkitys muuttuu - enää ei ookkaan pääasia saada pukilta jokainen lelu mitä on toivonut, vaan tärkeintä on ympärillä olevat ihmiset. On myös ihanaa saada antaa toisille isoja ja pieniä lahjoja, eikä niiden vastaanottaminenkaan kurjaa ole, hahaa. Melkeimpä parasta lomassahan on urheilijalle se, että treenejä ehtii tehdä helposti kaksi kertaa päivässä, eikä niitä tarvitse sen kummemmin aikatauluttaa ja suunnitella koulun ja muiden menojen mukaan.
Meillä alkoi loma vasta 22.12, ja sen kaksi ensimmäistä päivää vietin Juuson kanssa. Koska koulua oli vielä niinkin myöhään, että aatonaatto oli vasta ensimmäinen lomapäivä, kaikki stressi, valmistelu ja hommat jäivät viime tippaan. 23. päivä kului shoppaillessa ja ajellessa ympäriinsä joululahjoja toimitellessa. Nukkumaan pääsin tuolloin vasta kolmelta yöllä, sillä paketointi ja yhden lahjan tekeminen loppuun veivät niin paljon aikaa, enkä tapani mukaan tietenkään ollut aloittanut ajoissa niiden hoitamista.
Jouluaattona nukuin aika pitkään, ja katselimme veljen kanssa telkkarista perinteisesti Joulupukin kuumalinjaa ja Lumiukkoa. Iltapäivällä kummini, serkkuni ja paappani tulivat meille syömään jouluruokaa - pöydästä löytyi hirveästi kaikenlaista, mutta omat evääni koostuivat lohesta, perunasta ja punajuurisalaatista. Hah, jouluruoka ei koskaan ole ollut lempparia. Nyt vielä kun kolmatta päivää syödään tuota samaa ruokaa, joka päivä eri sukulaisilla, alkaa lohi tulla kohta korvista ulos. Kävimme ruuan jälkeen hautausmaalla ja kirkkopihan hartauksessa, missä vastaan tuli paljon tuttuja ja sain hirveästi jouluhaleja! Kotona teimme kaikenlaista - pelailimme, juttelimme ja joimme glögiä. Kello oli seitsemän, kun iso, pitkäpartainen ja punaisiin pukeutunut mies koputti oveen ja jakoi lahjat kaikille. Tätini ja isovanhempani liittyivät myös joukkoon, ja kun niin paljon ihmisiä sai lahjat samaan aikaan samasa paikassa, oli pakettien määrä valtava!
Itse ostin veljelleni T-paidan ja Vansin pipon, ja vanhemmilleni kirjoitin kirjan kaikesta, mitä olen heidän kanssaan pienenä tehnyt, ja millä tavalla nuo kaikki pienet asiat ovat vaikuttaneet muhun. Aattoiltana äiti tuli itkien halaamaan minua, ja säikähdinkin jo, että mitä oli tapahtunut. Hymyillen äiti vastasi lukeneensa mun kirjan. Isälläkin taisivat silmät kiiltää sitä lukiessaan, joten voin ainakin olla tyytyväinen teokseen, jonka viimeiset sanat raapustin puoliunessa kolmelta yöllä.
Loppuun haluan vielä hehkuttaa, että varasimme eilen matkan Tenerifalle! Lähdemme perheen kanssa Playa de las americasiin lomailemaan ja harjoittelemaan mun synttäripäivänä maaliskuun puolessa välissä, can´t wait!
Kun joulun kiireet ovat nyt ohi, ja lomaa vielä reippaasti jäljellä, uskon postauksia tulevan seuraavina parina viikkoina suhteellisen tiuhaan tahtiin. Kesken harjoituskauden on vaikea löytää kirjottamisen arvoisia asioita urheilusta (kukaan ei jaksa lukea, enkä minä jaksa kirjoittaa pelkistä tavallisista treeneistä), mutta ehkä saan aikaiseksi taas pienen aikahypyn johonkin huippuhetkeen (edellisen TB:n löydät tästä), lempparitreenipostauksen, jotain mielipide- ja asiatekstiä tai muuta kivaa. Ensi viikolla alkuviikosta mulla on teille jotain mydayn tyylistä touhua ehkäpä videon muodossa, koska sillon tapahtuu jotain tosi hassua ja mukavaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti