"Veera mikset tuu Tampereelle?"

 Heitaaas & hyvää naistenpäivää!

Oon ollut nyt koko päivän ulkona tähän asti, huh! Nyt on ihana istua tässä syömässä hedelmäsalaattia lämpösessä ja kirjottaa teille.
                  Heti aamulla, mikä tarkottaa mulle noin kaheltatoista, lähettiin lenkille Emmin kanssa. Käveltiin ja juostiin, naurettiin ja liukasteltiin. Oli ihan järkyttävän liukasta, lähdettiin muka pururadalle juoksemaan, joka olikin muuttunut muhkuraiseksi luistinradaksi viime päivien vesisateiden ja lämpöasteiden takia. No, tuli ainakin tasapainoharjotusta haha! Koko reissu kesti suunnilleen pari tuntia, koska liukkaat tiet todellakin hidastivat meidän matkaa.
                  Ja melkein HETI kun olin saanut kotona vaihettua vesilätäköistä kastuneet sukat kuiviin, koko muu perhe ilmotti olevansa jo valmiina lähtemään laavulle. Ihan mielelläni mä sinne lähin, ei siinä mitään. Oli tosi lämmin ilma, 7 astetta! Tuuli oli tosin vähän inhottava, mutta kun osas pukeutuu oikein niin ei sekään haitannut yhtään. Mä mulasin ainakin sata kertaa, ja kaaduinkin pari kertaa - muka yllättävää. Mulla oli kivaa, ja meillä kaikilla oli kivaa. Joskus on oikeesti mukava tehä perheen kanssa asioita, ihan vaikka vaan jotain pientä. Alhaalla on muutama kuva tuosta meidän 'eräretkestä', hah.

Multa on hirveesti kyselty, että miks en oo tänä viikonloppuna ollut kisaamassa Tampereella. Siihen on parikin syytä, mutta ehkä se virallisin syy on se, ettei nyt just juoksu kulje. Mulla on veren rauta-arvot alhaiset, eli suomeksi sanottuna matala hemoglobiini. 120 on raja, jonka alapuolelle menevät sairastavat jo anemiaa. Mulla tuo oli muutama päivä sitten 123, mikä on kestävyysurheilijalle liian vähän. Matalat rauta-arvot alentavat suorituskykyä ja hapenkulku lihaksiin heikentyy. Mulla oireina on ollut varsinkin kovissa ja pitkäkestosissa treeneissä väsymystä, epätavallisen kovaa hengästymistä ja sykkeiden nousua. Sellasessa vauhdissa, jossa mulla normaalisti olis syke 175, oli nyt 192. Tuollaista jatkui noin kuukauden verran, mutta laitettiin aina sen piikkiin, että saatoin olla tulossa kipeäksi. Kun viime viikolla jouduin keskeyttää treenin ihan kamalan olon takia, alettiin miettiä ihan tosissaan sitä mikä mua vaivasi. Käytiin tosiaan mittauttamassa hemoglobiini ja selvisi että se on liian alhainen. Ei olisi tainnut kasi tai 300m kulkea näillä arvoilla...
                    No mistä tämä tämmönen sitten johtuu? Syy on 100% selvä - syön liian vähän ruoka-aineita, jotka sisältävät rautaa. Punasta lihaa, josta saa tosi paljon rautaa, en syö juuri ollenkaan jauhelihaa lukuunottamatta. Makkara, kinkku, pihvit, lihakeitto... Nope. Kanaa ja kalaa kyllä uppoaa ihan tarpeeksi. En vaan yksinkertasesti pysty syömään lihaa, se maku, rakenne, alkuperä - ygh. Mutta nyt, jotta mun rauta-arvot saatais taas nousemaan, oon alkanut syömään rautatabletteja ja paljon enemmän rautapitoisia ruokia. Kyllä tää tästä, pidän huolen siitä että saan taas saman suorityskyvyn takasin kun aina ennenkin! En tiedä kauanko siinä kestää, viikko vai kuukausia, mutta kovaa yritetään!

 Min älskling

Yritettiin muka jotain tosi siistiä, hyh, ei onnistuttu. 

Muut paisto makkaraa ja mä pitäydyin vaahtokarkkilinjalla

 Seuraavaa postausta tulee viimestään alueleiriltä ensviikonloppuna, mutta saattaa tulla aiemminkin! Pitäkää hyvä päivä kaikki, mä meen syömään taas :--)!

Veera